En tiedä mistä johtuu, mutta jostain syystä Moskova alkaa kiehtoa? Ehkä se on se Venäjän rikas ja värikäs historiallinen perintö, joka erottaa sen muusta itäblogista? Venäjään törmää melkein missä vaan... viimeksi Alkossa, jossa päätin tutustua paikalliseen kulttuuriin ostamalla ison pullon Stolishnayaa. Se on nyt pakastimessa odottamassa tarkempaa tutustumista.
Lisäksi hain kirjastosta pari matkaopasta, joista paksumpi "Sankarimatkailijan Moskova" on erittäin hauskasti kirjoitettu ja kannustaa huumorillaan minuakin löytämään oman sisäisen "sankarimatkailijani". Ensimmäisenä tietenkin siirryin sivulle 302, kun sisällysluettelo kertoi siltä sivulta löytyvän "Homot ja lesbot". Aloin baarikuvailuja lueskellessani melkein jo kaavailemaan kyseisissä kippoloissa vierailua - mutta ehkä mä en vielä ole niin suuri sankari.
Lisäksi naureskelin itsekseni, kun puhelin täällä yksikseni venäjää... hassun kuuloinen kieli. Mukana oli myös ääntämisohjeita ja esimerkiksi otsikon lause kuuluisi ääntää "Jisoo adnoo piiva pazaalsta". Mielestäni lausuin sen täydellisen venäläiseltä kuulostavasti ja silloin pöytään pitäisi lennähtää "vielä yksi olut". Ja jos kalja alkaa kyllästyttää, voin vaihtaa "pivo"-sanan tilalle "votka", "kanjak", "sampaanskai" tai vaikka "Dzin stoonikam". Mullahan ei ole Venäjällä hätäpäivää.
Viisuminkin noudin tänään Postista ja näköjään mun passikuvani menikin sitten jonnekin KGB:n arkistoon, koska sitä ei tarvittu itse viisumissa? Lisäksi kävin katselemassa matkalaukkuja, kun oma lentolaukkuni on niin pieni ettei sinne mahdu yhdentoista päivän vaatteita ja muita tykötarpeita... tosin halvin sopivankokoinen pakaasi maksaisi 50 euroa ja se olis taas matkabudjetista pois... jos kääntäisinkin joka toinen päivä kalsarit toisin päin niin mulle riittäisi viidet bokserit kymmenen sijaan. Tyydyin tässä vaiheessa ostamaan semmosen arvotavarapussukan, jonka saa kaulahihnalla ripustettua vaatteiden alle... luovuin aikaisemmin suunnittelemastani arvotavaroiden peräaukkoon piilottamisesta ihan käytännöllisyyssyistä.
Taidan levätä Vapun ja tutustua Venäjään toveri Stolishnayan seurassa...
torstai 30. huhtikuuta 2009
tiistai 28. huhtikuuta 2009
10 yötä Moskovaan
Kaikkien aikojen toinen kansainvälinen euroviisumatkani lähestyy - 10 päivää junan lähtöön. Euroviisuja olen harrastanut yli 30 vuotta, mutta vasta 2000-luvulla ymmärsin, että sinne on ihan mahdollista päästä itsekin katsomoon. Silti se tuntui aika kaukaiselta ajatukselta, vaikka juuri vuonna 2000 ensimmäiset minullekin tutut ihmiset matkustivat Tukholmaan ja seurasivat laulukilpailun finaalia ihan suorassa lähetyksessä.
No siinä vaiheessa minulle riitti ihan vain finaalin katseleminen omalta kotisohvalta, mutta kun kisat saatiin Helsinkiin, halusin itsekin paikan päälle. Akkreditointi mahdollisti kisojen tavallista tarkemman seuraamisen, koska se oikeutti pääsyn pressikeskukseen ja lehdistötilaisuuksiin ja muihinkin tapahtumiin - kuten Euroklubille bailaamaan. Seuraavana vuonna silloinen kumppanini, joka oli myös innostunut euroviisuista, halusi ehdottomasti paikan päälle myös Belgradiin, Serbiaan. Hieman arastellen lähdin mukaan noinkin "eksoottiseen" kohteeseen, koska en ole mikään extreme-maailmanmatkaaja. Matkalla sattui yhtä jos toista kommellusta ja Venäjän voiton varmistuttua kuulutinkin suureen ääneen, että meikäläistä ei sitten Moskovassa näy.
Eikä pitänyt näkyäkään, kunnes yksi tapahtui yksi peruutus ystävieni matkaryhmässä ja hetkellinen mielijohde päässäni. Lupauduin mukaan ja tässä sitä nyt taas sitten roikutaan ja tehdään pakollisia matkavalmisteluja. Onneksi aktiiviset ystäväni ovat varanneet majoituksen ja junamatkat ja omaksi huolekseni on jäänyt lähinnä akkreditoinnin ja viisumin hankinta. Muuten olen yrittänyt olla stressaamatta sen kummemmin, enkä tee listoja mukaan otettavista tavaroista tms. Vähän uusia vaatteita kävin Dressmannin alennusmyynnistä ostamassa ja vähän rahaa olen yrittänyt sukanvarteen matkaa varten säästää. Muuten tarkoitus on vain hypätä junaan perjantai-iltana 8.5.2009.
Itse kilpailuun olen kyllä valmistautunut huolella ja poiminut kilpailijoista omat suosikkini. Toivottavasti paikallaoloni kannustaa suosikkini Ruotsin voittoon, sillä matka johonkin itäbloggiin ei vuoden päästä kuulosta yhtään houkuttelevalta ajatukselta. Jos unohdetaan kyseisten valtioiden edustuskappaleiden taso, voiton voisi viedä myös Saksa, Alankomaat, Ranska tai vaikka Norja, jonne olisi hauska matkustaa viisuturistina. Myös Norja sopisi oikein hyvin, sillä ystäväni muuttaa Osloon syksyllä opiskelemaan. Majoitusongelma olisi jo valmiiksi ratkaistu.
No seuraavaksi odottelen viisumia ja toivon, että kaikki menee sen suhteen putkeen. Sitten juhlin vapun ja sitten vasta paskannan housuihini.
No siinä vaiheessa minulle riitti ihan vain finaalin katseleminen omalta kotisohvalta, mutta kun kisat saatiin Helsinkiin, halusin itsekin paikan päälle. Akkreditointi mahdollisti kisojen tavallista tarkemman seuraamisen, koska se oikeutti pääsyn pressikeskukseen ja lehdistötilaisuuksiin ja muihinkin tapahtumiin - kuten Euroklubille bailaamaan. Seuraavana vuonna silloinen kumppanini, joka oli myös innostunut euroviisuista, halusi ehdottomasti paikan päälle myös Belgradiin, Serbiaan. Hieman arastellen lähdin mukaan noinkin "eksoottiseen" kohteeseen, koska en ole mikään extreme-maailmanmatkaaja. Matkalla sattui yhtä jos toista kommellusta ja Venäjän voiton varmistuttua kuulutinkin suureen ääneen, että meikäläistä ei sitten Moskovassa näy.
Eikä pitänyt näkyäkään, kunnes yksi tapahtui yksi peruutus ystävieni matkaryhmässä ja hetkellinen mielijohde päässäni. Lupauduin mukaan ja tässä sitä nyt taas sitten roikutaan ja tehdään pakollisia matkavalmisteluja. Onneksi aktiiviset ystäväni ovat varanneet majoituksen ja junamatkat ja omaksi huolekseni on jäänyt lähinnä akkreditoinnin ja viisumin hankinta. Muuten olen yrittänyt olla stressaamatta sen kummemmin, enkä tee listoja mukaan otettavista tavaroista tms. Vähän uusia vaatteita kävin Dressmannin alennusmyynnistä ostamassa ja vähän rahaa olen yrittänyt sukanvarteen matkaa varten säästää. Muuten tarkoitus on vain hypätä junaan perjantai-iltana 8.5.2009.
Itse kilpailuun olen kyllä valmistautunut huolella ja poiminut kilpailijoista omat suosikkini. Toivottavasti paikallaoloni kannustaa suosikkini Ruotsin voittoon, sillä matka johonkin itäbloggiin ei vuoden päästä kuulosta yhtään houkuttelevalta ajatukselta. Jos unohdetaan kyseisten valtioiden edustuskappaleiden taso, voiton voisi viedä myös Saksa, Alankomaat, Ranska tai vaikka Norja, jonne olisi hauska matkustaa viisuturistina. Myös Norja sopisi oikein hyvin, sillä ystäväni muuttaa Osloon syksyllä opiskelemaan. Majoitusongelma olisi jo valmiiksi ratkaistu.
No seuraavaksi odottelen viisumia ja toivon, että kaikki menee sen suhteen putkeen. Sitten juhlin vapun ja sitten vasta paskannan housuihini.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
