Meidan kuusikkohammehan ei saanut sunnuntai-illan Tolstoihin enaa lippuja, joten luvassa oli viela yksi ekstrapaiva taalla Euroopan suurimmassa kaupungissa. Ehka hyvakin niin, silla eilen oli kaikkien aikojen krapula viela illallakin - juhlimmehan viisufinaalin jatkoilla aamukahdeksaan. Viisujen lopputulos latisti tunnelman. Tylsa voittaja, tylsaakin tylsempi aanestys ja Suomen huono sijoitus vetivat mielen matalaksi ja saivat ilmaisen oluen virtaamaan kurkusta alas.
Illalla alkoi jo ruoka pysya sisalla, joten kavimme hostellin naapurissa sijaitsevassa turkkilaisessa ravintolassa nimelta Efes, jossa tarjoiltiin vallan erinomaisen makuisia ruokia ja pari loiventavaa oluttakin nautin. Nyt on jo olo tukevampi.
Hostellihuoneesta meidat haadettiin klo 11 ja valtavat matkalaukkumme seisovat nyt hostellin olohuoneessa - ja seisovat viela pitkaan silla Tolstoi lahtee Suomeen vasta klo 22:50 ja paikallinen aika on tata kirjoittaessa vasta 15:50. Olemme siis jo lahes kuusi tuntia tappaneet aikaa lahiseudulla tallustellen, bliniaamiaisella kayden ja viela joitakin ostoksia tehden. Toinen mokoma ajantappamista olisi viela edessa :( Huh huh.
Vodka maksoi muuten 110 ruplaa puolen litran pullo eli 2,50 euroa. Ostin koko lastin eli litran. Tupakkakartongin saisi reilulla vitosella, jos polttelisi tupakkia.
Kohta pitaisi menna syomaan pitka liikelounas ja miettia oikein pitkaan mita soisi ja yrittaa sen jalkeen syoda rauhallisesti nauttien, mika on minulle melkein mahdottomuus. Kai sekin projekti sujuu jossain puolessa tunnissa ja sitten saa taas pohtia mitahan sita tekisi. Tuliaisiakaan ei mahdu matkalaukkuihin enaa yhtaan enempaa. Maatuskat ostin jo eilen ja levyja on enemman kuin yksi mies ehtii kuunnella.
Tallainen oli siis Moskova meikalaisen silmin ja seuraavat kommentit kirjoittelen todennakoisesti ja toivottavasti kotoa kasin.
maanantai 18. toukokuuta 2009
lauantai 16. toukokuuta 2009
Subbota
Nyt se on sitten se suuri paiva, jota varten tanne Moskovaan on tultu. Lauantai ja vuoden 2009 Eurovision laulukilpailujen finaali. Aamupaiva kului levykaupoissa kierrellen ja ostoksia tarttui hihaan useitakin... Paaasiassa venalaista poppia, mutta myos muutama lansimaisen artistin levy ja dvd. Valikoimat ovat sillakin saralla hyvat ja kaupoista loytyisi paljon esimerkiksi 80-luvun discomusaa ja vanhempien levyjen hinnat ovat niissakin melko edulliset. Venalainen musiikki on vielakin halvempaa... n. 200 ruplaa maksimissaan/levy eli viitisen euroa. Cherin ja Enigman videokokoelma-dvd:t maksoivat perati reilun kympin kappale.
Nyt istutaan jalleen pressikeskuksessa ja tama saattaa olla viimeinen blogipaivitykseni paikan paalta. Saa nahda ehtiiko enaa huomenna tanne pressikeskukseen, kun tama sulkeutuukin jo neljalta. Jos ilta venyy pitkaksi (kuten olettaa saattaa), voi vasymyskin olla sen mukainen huomenna.
Meidan porukkammehan ei mahtunut enaa sunnuntai-illan Tolstoihin, joten viivymme Moskovassa viela ylimaaraisen paivan. Huominen mennee viisuhuumasta toipuessa, mutta maanantaina on viela aikaa pyrahtaa kaupungilla. Juna lahtee vasta illalla kymmenelta ja hostellista meidat haadetaan klo 11 (luultavasti laukut voimme jattaa sinne odottelemaan kuitenkin). Silloin siis ehtii viela maatuskaostoksille.
Tiistaina kun juna saapuu Suomeen olo lienee melko voipunut, mutta onneksi on vapaata viela keskiviikkokin ja torstaihan on pyhapaiva, joten vasta perjantaina pitaa vaantaytya yhdeksi paivaksi toihin.
Tyokaverit lienevat pettyneita, kun en saanut heille postikorttia lahetettya, silla postitoiminta taalla Venajalla on ihan olematonta. Postikonttoria ei loydy missaan, vaikka yksi ystavallinen englantia puhuva venalainen yrittikin Euroklubilla neuvoa minua paapostille. Myoskaan tyypillisia turistipostikortteja ei myyda missaan, mika on minusta hammastyttavaa.
Lisaa paanvaivaa yhteydenpitoon koto-Suomeen aiheuttaa kannykka, kun en saa tekstiviesteja lahtemaan talla venalaisella verkolla. Viestit ei vaan lahde puhelimestani mihinkaan ja uskon etta vika on verkossa, koska kannykka toimi viela Venajan rajalla moitteettomasti. Puhelut toimisivat molemmin puolin, mutta maksavat 2,60 euroa per minuutti, joten kovasti ei tule kilauteltua.
No ehka tata umpiossa elamista jaksaa viela taman pari paivaa ja yota, kun on tahankin asti jaksanut. Ja onneksi on edes tama internet.
Nyt istutaan jalleen pressikeskuksessa ja tama saattaa olla viimeinen blogipaivitykseni paikan paalta. Saa nahda ehtiiko enaa huomenna tanne pressikeskukseen, kun tama sulkeutuukin jo neljalta. Jos ilta venyy pitkaksi (kuten olettaa saattaa), voi vasymyskin olla sen mukainen huomenna.
Meidan porukkammehan ei mahtunut enaa sunnuntai-illan Tolstoihin, joten viivymme Moskovassa viela ylimaaraisen paivan. Huominen mennee viisuhuumasta toipuessa, mutta maanantaina on viela aikaa pyrahtaa kaupungilla. Juna lahtee vasta illalla kymmenelta ja hostellista meidat haadetaan klo 11 (luultavasti laukut voimme jattaa sinne odottelemaan kuitenkin). Silloin siis ehtii viela maatuskaostoksille.
Tiistaina kun juna saapuu Suomeen olo lienee melko voipunut, mutta onneksi on vapaata viela keskiviikkokin ja torstaihan on pyhapaiva, joten vasta perjantaina pitaa vaantaytya yhdeksi paivaksi toihin.
Tyokaverit lienevat pettyneita, kun en saanut heille postikorttia lahetettya, silla postitoiminta taalla Venajalla on ihan olematonta. Postikonttoria ei loydy missaan, vaikka yksi ystavallinen englantia puhuva venalainen yrittikin Euroklubilla neuvoa minua paapostille. Myoskaan tyypillisia turistipostikortteja ei myyda missaan, mika on minusta hammastyttavaa.
Lisaa paanvaivaa yhteydenpitoon koto-Suomeen aiheuttaa kannykka, kun en saa tekstiviesteja lahtemaan talla venalaisella verkolla. Viestit ei vaan lahde puhelimestani mihinkaan ja uskon etta vika on verkossa, koska kannykka toimi viela Venajan rajalla moitteettomasti. Puhelut toimisivat molemmin puolin, mutta maksavat 2,60 euroa per minuutti, joten kovasti ei tule kilauteltua.
No ehka tata umpiossa elamista jaksaa viela taman pari paivaa ja yota, kun on tahankin asti jaksanut. Ja onneksi on edes tama internet.
perjantai 15. toukokuuta 2009
Euroviisujen uuvuttamana
Viikko on tullut Moskovassa jo vietettya ja matkavasymys alkaa jo painaa hartioita. Viela on kuitenkin kolme paivaa Moskovaa jaljella ja toivottavasti taman lepopaivan jalkeen jaksaa pirteana bilettaa huomisen Euroviisufinaalin jatkopartyineen. Jatkothan juhlitaan paikallista aikaa 3:00 - 6:00, joten lepoa tarvitaan. Onneksi saa maata myos koko sunnuntain, kun juna koto-Suomeen lahtee vasta maanantai-iltana.
Eilinen torstai-ilta menikin taas myohaan toisen semifinaalin pyorteissa ja uskaliaina Moskovan sankarimatkailijoina porhalsimme majapaikkaan taksilla aamuviidelta. Kaikki on mennyt kylla hyvin - emme ole kohdanneet taskuvarkaita emmeka muitakaan retteloitsijoita. Moskova on myos erittain siisti kaupunki ja kaikkialla siivotaan koko ajan. Huvittavimpia ovat Euroklubin tanssilattian moppaajat, jotka moppaavat koko ajan juhlavaen keskella lattiaa ja mulkoilevat bailaajia, etta "mitas te hypitte meidan tyomaalla"-tyyliin.
Kielitaito Venajalla on myos aivan surkea. Hyvin harva (pressikeskuksen iloisia infotyttoja lukuunottamatta) osaa sanaakaan englantia. Molottavat vain omaa kieltaan minulle vaikka kohottelisin olkapaitani kuinka suurieleisesti. Esim. kaupassa asiointi vahan vaivalloista, koska pikkupuodeissa pitaa tiskilta pyytaa mita haluaa. Palvelu on myos AINA taysin ilmeetonta. Hymy ei taalla kuulu hintaan. Grillijonossa yhtena juttelin paikallisten nuorten kanssa (he yllattavaa kylla osasivat englantia melko hyvin) ja hekin nauroivat venalaiselle palvelukulttuurille "This is Russia".
Tanaan lahdemme tasta Eurocafeen, joka on siis fanien yllapitama euroviisuhippauspaikka. Tosin emme mene hippaamaan, vaan katsomaan paikkaa ja kenties syomaan jotain. Sen vieressa on kuulemma myos hyva levykauppa. Shoppailuni jaakin levyihin ja sitten tietenkin niihin maatuskoihin, jotka ostan vasta sunnuntaina tai maanantaina. Ostan maatuskoja koko loppurahalla, mita tasta budjetistani jaa :)
Budjetti onkin pitanyt aika hyvin, kun rahaa ei mene kuin syomiseen. Pressikeskuksen antamalla metrokortilla kelpaa suhata metrolla ja olut on aina ilmaista Euroklubilla. Tosin joskus olisi kiva naukata jotain muuta kuin kaljaa...
Eilinen torstai-ilta menikin taas myohaan toisen semifinaalin pyorteissa ja uskaliaina Moskovan sankarimatkailijoina porhalsimme majapaikkaan taksilla aamuviidelta. Kaikki on mennyt kylla hyvin - emme ole kohdanneet taskuvarkaita emmeka muitakaan retteloitsijoita. Moskova on myos erittain siisti kaupunki ja kaikkialla siivotaan koko ajan. Huvittavimpia ovat Euroklubin tanssilattian moppaajat, jotka moppaavat koko ajan juhlavaen keskella lattiaa ja mulkoilevat bailaajia, etta "mitas te hypitte meidan tyomaalla"-tyyliin.
Kielitaito Venajalla on myos aivan surkea. Hyvin harva (pressikeskuksen iloisia infotyttoja lukuunottamatta) osaa sanaakaan englantia. Molottavat vain omaa kieltaan minulle vaikka kohottelisin olkapaitani kuinka suurieleisesti. Esim. kaupassa asiointi vahan vaivalloista, koska pikkupuodeissa pitaa tiskilta pyytaa mita haluaa. Palvelu on myos AINA taysin ilmeetonta. Hymy ei taalla kuulu hintaan. Grillijonossa yhtena juttelin paikallisten nuorten kanssa (he yllattavaa kylla osasivat englantia melko hyvin) ja hekin nauroivat venalaiselle palvelukulttuurille "This is Russia".
Tanaan lahdemme tasta Eurocafeen, joka on siis fanien yllapitama euroviisuhippauspaikka. Tosin emme mene hippaamaan, vaan katsomaan paikkaa ja kenties syomaan jotain. Sen vieressa on kuulemma myos hyva levykauppa. Shoppailuni jaakin levyihin ja sitten tietenkin niihin maatuskoihin, jotka ostan vasta sunnuntaina tai maanantaina. Ostan maatuskoja koko loppurahalla, mita tasta budjetistani jaa :)
Budjetti onkin pitanyt aika hyvin, kun rahaa ei mene kuin syomiseen. Pressikeskuksen antamalla metrokortilla kelpaa suhata metrolla ja olut on aina ilmaista Euroklubilla. Tosin joskus olisi kiva naukata jotain muuta kuin kaljaa...
torstai 14. toukokuuta 2009
Punaisella torilla
Torstai on toivoa taynna... Tanaan oli kiva erilainen paiva ja koti-ikavakin hellitti. Kiertelimme sateisessa ja erittain kylmassa Moskovassa tunnetuimpien nahtavyyksien ja ostoksien parissa. Tutuiksi tulivat punainen tori ja sen laidalla olevat Lenin-mausoleumi ja se kuuluisa, kaunis kirkko. Ja valokuvia napsittiin urakalla, kuin kunnon turistit konsanaan. Levykauppakin loydettiin ja sielta ostin tahan mennessa ensimmaiset tuliaiseni, kolme cd:ta paikallista musiikkia seka Dima Bilanin konsertti-dvd:n (ostosten yhteishinta 950 ruplaa eli n. reilut 20 euroa). Ainiin ostinhan ma myos sateenvarjon, joka oli kallis mutta pakollinen hankinta ulkoilmaretkeilyyn.
Eihan tama Moskova nyt niin kallis kaupunki olekaan. Hinnat ovat semmoista Helsingin tasoa. Ruoka ja juoma viela halvempia. Ison Cafe laten ja herkullisen kana-sandwichin saa kahdeksalla eurolla ja kympilla kunnon ruoka-annoksen (kanaleike, perunamuusia, kasviksia, sampyla ja kakkukahvit). Nyt jaksaa taas presseilla keskuksessa ja katsella toisen semifinaalin viimeisia pukuharjoituksia. Illalla katsomaan suoraa lahetysta sitten Euroklubille.
Eihan tama Moskova nyt niin kallis kaupunki olekaan. Hinnat ovat semmoista Helsingin tasoa. Ruoka ja juoma viela halvempia. Ison Cafe laten ja herkullisen kana-sandwichin saa kahdeksalla eurolla ja kympilla kunnon ruoka-annoksen (kanaleike, perunamuusia, kasviksia, sampyla ja kakkukahvit). Nyt jaksaa taas presseilla keskuksessa ja katsella toisen semifinaalin viimeisia pukuharjoituksia. Illalla katsomaan suoraa lahetysta sitten Euroklubille.
keskiviikko 13. toukokuuta 2009
Mietteita toisesta semifinaalista
Katselin toisen semifinaalin ensimmaisen kenraaliharjoituksen pressikeskuksen screenilta ja tallaisia ajatuksia herasi...
1. KROATIA
Kroatian esitys on kaunis, tyylikas ja harmoninen. Tausta on yksinkertaisen sininen ja tummiin pukeutuneet Igor ja taustalaulajanaiset eivat oikein meinaa erottua siita – lukuunottamatta valkoiseen pukuun pukeutunutta Andreaa. Laulu ei mielestani kulkenut oikein harmonisesti ja itse savellyskin on mielestani vahan tylsa. Nain pelkistetty esitys vaatisi dramaattisemman savelman.
2. IRLANTI
Irlannin Sinead nayttaa vahan nuorekkaammalta, kuin esikatseluvideossa ja Irlannin karsinnassa, mutta esitys on kovin vakinainen – eika laulukaan kuulosta kaksiselta. Tuulikone hulmuttaa tyton uutta otsatukkaa ja lyhytta hameenhelmaa mutta lauluilme nayttaa karsivalta. Sinead on jotenkin sen mallinen ihminen, etta tv-kuva turvottaa hanta. Luonnossa tytto on sorja, kuin pajunvarsi. En usko, etta Irlannilla on minkaanlaisia mahdollisuuksia finaalipaikkaan.
3. LATVIA
Kuva katkesikin taalla pressikeskuksen screenilla perati neljan kappaleen ajaksi, joten seuraavista kerron vain kertauspatkan perusteella. Latvia naytti yhta jarkyttavalta kuin kuulostikin. Ukko vaantelehti tuskissaan lavalla kontaten. Samannakoisina vaantelehtivat tuskissaan varmaan myos kappaleen kuuntelijat. EI millaan ilveella FINAALIIN.
4. SERBIA
Saapa nahda miten talle hassuttelulle kay. Ainakin herattaa huomiota ja porrotukkaukko jaa ihmisten mieliin. Jos kappaleen huumorikin miellyttaa, niin voihan tata joku jopa aanestaa. Taustaprojisoinnit naytti hauskoilta heiluvine mieshahmoineen pikakertauksessa.
5. PUOLA
Puolaltahan on tama melko tylsa ja tavanomainen balladi, joka vaatisi huippulaulajan. Lidiaa kehutaan kasiohjelmassa neljan oktaavin aanialan omaavaksi, mutta vahan vaikealta tuntui se laulaminen. Pitaisi olla paljon parempi mennakseen finaaliin!
6. NORJA
Taa on niinku niin moneen kertaan jo nahty ja mitaan uutta ei tarjoilla viisufaneille. Luotetaan siihen, etta eurooppalaiset ihastuvat tahan ensikatsauksella.
7. KYPROS
Euroklubin Kypros-Kreikka-illassa Christina laulu kuulosti hyvalta, mutta nyt se kuulostaa taas kamalalta uikutukselta – tieda sitten milta kuulostaa salissa. Esitys nyt on kovin pelkistetty ja harmoniseksi tarkoitettu. Vaikka Christinan lavapresenssi tuntuukin nyt rennommalta, taa kokonaisuus jattaa kylla kylmaksi. Tausta on taas tummanpuhuvan yksinkertainen.
8. SLOVAKIA
Slovakian tausta on aika rauhaton, mutta onneksi ei sentaan tumma, silla nyt se ainakin erottuu muista tylsista balladeista. Kynttilamerta siella ainakin kuvastuu. Vahan kilpalaulantaa on edelleen Slovakian pariskunnan laulaminen ja biisistakin puuttuu koukut.
9. TANSKA
Jotenkin kauhean vanhan nakoinen tuo Brinck rokonarpisine naamoineen. Samaten livelaulun kanssa on vahan niin ja nain, ja muutenkin on vahan pokkelo ja karismaton. Tausta on jalleen yksinkertainen ja pelkistetty, jos ei sinne heijastuvaa isoa “Believe again”-tekstia lasketa. Karismaattisella esiintyjalla tallaista peruspoppia voisi veikata jopa jatkoon, mutta nyt on mielestani liian tylsa.
10. SLOVENIA
Esitys on kovin samanlainen, kuin aikaisemmatkin nakemamme. Viulistit pomppaavat kankaidensa lapi ja neitokainen laulaa pitkaan piilossa (laulua on siis lisatty ja ainakin muissa harjoituksissa ekat sakeet vedettiin aidinkielella). Laulun tasosta on paha sanoa mitaan, kun aanta ei yllattaen kuulukaan taalla pressikeskuksen screenilla. Aha – komento takaisin, silla aani alkoi kuulumaan. Vahan huutamista on ne korkeammat vedot. Tuulikone hulmuttaa naikkonen tukkaa ja mekkoa. Tausta on tyylikkaan tummanpunainen ja etummaisiin plekseihin on heijastettu nuotteja.
11. UNKARI
Onpas pokkelo esitys! En ole nahnyt Unkarin harjoituksia, joten tama tuli yllatyksena. Koreografia ei ole kovin monimutkainen, mutta silti se nayttaa silta kun Adok ja kolme tanssityttoaan koko laskis mielessaan, etta “yks, kaks, kol…ja mitas mun sit pitikaan tehda”. Paidanhelmaakin Adok varovasti suoristaa, ettei napa nay. Samaten laulu aantyy jotenkin jaykasti. Kauhean jaykka kokonaisuus! Muuten kuvaus on ihan musiikkivideomainen, paljon lahikuvia discotaustoja vasten. Taustalla on viela lisaksi kaksi taustalaulajaa mikkistandien takana.
12. AZERBAIJAN
AySel on ihana-ihana-ihana, mutta tassa harjoituksessa jotenkin jannittynyt. Toivottavasti rentoutuu. Tuo Arash on rennompi, mutta jotenkin karu ilmestys AySelin ja kolmen kauniin naistanssijan rinnalla. Tanssijoiden koreografia ei ole jumppaesitysta kummoisempi. Taustat hehkuvat kultaa ja punaista ja lopussa viela sinistakin. Pyrojakin suhahtelee lopussa, ja sitten he kapuavat metallisen tellingin paalle tuulikoneen tuuletukseen. Lisaa rentoutta, niin finaalipaikka urkenee.
13. KREIKKA
Sakiksen taustat hehkuvat Kreikan vareissa sinivalkoisina. Ylanaytoille on kirjattu isot “This is our night”-tekstit. Vahan jaykahkosti suoritetaan tiukat koreografiat, etenkin paatahden osalta. Toisessa a-osassa monipuolinen koroke osoittautuu liukuhihnaksi, joka kuljettaa Sakiksta laidasta laitaan. Valiosassa tulee sitten ne monot ja keinutaan ees-taas. Lopussa koroke nostaa viela tahden muutaman metrin korkeuteen. Pyroja on saasteliaasti modulaatiossa ja lopussa. Asu on ehka turhan arkinen valkoiset housujen ja lyhythihaisen kauluspaidan yhdistelma. FINAALIpaikka nyt lienee varma, mutta saapa nahda onko sittenkaan karkihaminoissa.
14. LIETTUA
Liettuan tausta on kuvitettu pianonkoskettimilla ja pianoahan poika on pimputtavinaankin kappaleen alussa. Kovin karismaton tapaus vain tapa nuorukainen, etenkin kun luopuu lierihatustaan esityksen aikana. Laulu on kai puhdasta, mutta vahan sellainen uikuttava saundi hanella on. Ei mun kuppini teeta…. Mutta kiinnostaisi tietaa miten se saa sen liekin sinne tyhjalta nayttavaan kateen esityksen lopussa.
15. MOLDOVA
Taa on niinku se OGAE Esikatseluissa nahty musavideo, mutta taustat ja lava ovat vahan nayttavammat. Punavalkoisissa vareissa heiluu mm. tanssivia hahmoja. Koreografia on samanlainen, asut saattavat olla uudetkin – vissiin jotain Moldovan kansallispukuja. Turhan monimutkainen vaan tuo koreografia, jos tata pitaisi tanssata viisubileissa. Ei taida uutta Moja Stiklaa tulla Moldovasta kuitenkaan? FINAALIPAIKKA on ainakin mulle ihan arvoitus – en tiia yhtaan mita tasta tykataan? :D
Ja Moldovan jalkeen taukoillaan hauskan greenroom-sedan parissa…
16. ALBANIA
Albanialla on ainakin hyva esiintymispaikka loppupaassa parin tylsemman biisin jalkeen. Kovasti on tytto saanut varmuutta sitten Albanian karsinnan, mutta vielakin sita lisaa mahtuisi. Melko lyhyeen mekkoon on tama lapsukainen puettu ja tuulikonekin viela hulmuttaa helmaa ylospain. Siniseen naamariasuun pukeutuneen tanssijan funktiota en ymmarra, muuten kuin etta tarkoitus on jaada ihmisten mieliin kertauspatkan aikana “Ai niin taa oli se missa oli se sininen ukko”. Muuten kaiken kaikkiaan varsin kiva esitys – tekisko ihan “Shahinit”.
17. UKRAINA
Ukrainalla on talla kertaa valoseinan sijaan kolmesta ympyrasta muodostuva rakennelma, joiden sisalla on pyorivat tikapuut, joissa pystyy tekemaan kaikenlaisia hassuja liikkeita. Rakennalman sivuilla on kaksi omilla koroikkeillaan seisovaa taustalaulajaa. Svetlanan seurana lavalla on kolme aarimmaisen veistoksellista miestanssijaa antiikin roomalaisen sotilaan asuja muistuttavissa kyparoissa ja asuissa. Pojilla riittaa ruista ranteissa pyoritella Svetlanaa suuntaan jos toiseenkin. Ilmeisesti myos tasta rajusta koreografiasta solisti saanut ruhjeita kasvoihinsa ja kaulaansa, mutta ne on pakkeloitu piiloon. Melkoisen varma FINALISTI.
Jotain haikkaa tuolla show’ssa nyt on, kun joka valissa piipahdellaan greenroom-vitsiniekan luona vai tarviiko Ukraina lisa-aikaa rakennelmien poistamiseen?
18. VIRO
Viron esitys ei ole muuteltu sitten karsinnan – ja hyva niin, silla sehan oli alunperinkin kaunis. Tosin vahan liian pelkistetty taas mielestani on, tummiin pukeutuneet tytot ja tummansinista taustaa vasten. Sandrassa on jotain ujon herkkaa karismaa, mutta laulu ei tassa vedossa ollut ihan niin briljanttia, kuin pitaisi tamantapaisessa kappaleessa olla. Saa nahda miten kay.
19. ALANKOMAAT
Topmiehilla on monenlaisia hienoja asuja ja he kulkevat taalla koko ajan tekstiilikolmosina. Nama hopeatakit eivat ole kylla minusta hienoimmat nakemani. Vahan jaykkaa on herrojen yhteisliikunta ja hauskat taustanaisetkin heiluvat mukana ilman sen kummempia koreografioita. Mikakohan laite sille vantterimmalla naisella muka on sylissaan? Taustat hehkuvat niin varikkaina, etta miesten kasivalot jaavat tyystin nakymatta. Ma on niin varma, etta tama floppaa ja talle nauretaan – eika naureta Toppersien kanssa, kuten pitaisi tassa iloittelussa.
1. KROATIA
Kroatian esitys on kaunis, tyylikas ja harmoninen. Tausta on yksinkertaisen sininen ja tummiin pukeutuneet Igor ja taustalaulajanaiset eivat oikein meinaa erottua siita – lukuunottamatta valkoiseen pukuun pukeutunutta Andreaa. Laulu ei mielestani kulkenut oikein harmonisesti ja itse savellyskin on mielestani vahan tylsa. Nain pelkistetty esitys vaatisi dramaattisemman savelman.
2. IRLANTI
Irlannin Sinead nayttaa vahan nuorekkaammalta, kuin esikatseluvideossa ja Irlannin karsinnassa, mutta esitys on kovin vakinainen – eika laulukaan kuulosta kaksiselta. Tuulikone hulmuttaa tyton uutta otsatukkaa ja lyhytta hameenhelmaa mutta lauluilme nayttaa karsivalta. Sinead on jotenkin sen mallinen ihminen, etta tv-kuva turvottaa hanta. Luonnossa tytto on sorja, kuin pajunvarsi. En usko, etta Irlannilla on minkaanlaisia mahdollisuuksia finaalipaikkaan.
3. LATVIA
Kuva katkesikin taalla pressikeskuksen screenilla perati neljan kappaleen ajaksi, joten seuraavista kerron vain kertauspatkan perusteella. Latvia naytti yhta jarkyttavalta kuin kuulostikin. Ukko vaantelehti tuskissaan lavalla kontaten. Samannakoisina vaantelehtivat tuskissaan varmaan myos kappaleen kuuntelijat. EI millaan ilveella FINAALIIN.
4. SERBIA
Saapa nahda miten talle hassuttelulle kay. Ainakin herattaa huomiota ja porrotukkaukko jaa ihmisten mieliin. Jos kappaleen huumorikin miellyttaa, niin voihan tata joku jopa aanestaa. Taustaprojisoinnit naytti hauskoilta heiluvine mieshahmoineen pikakertauksessa.
5. PUOLA
Puolaltahan on tama melko tylsa ja tavanomainen balladi, joka vaatisi huippulaulajan. Lidiaa kehutaan kasiohjelmassa neljan oktaavin aanialan omaavaksi, mutta vahan vaikealta tuntui se laulaminen. Pitaisi olla paljon parempi mennakseen finaaliin!
6. NORJA
Taa on niinku niin moneen kertaan jo nahty ja mitaan uutta ei tarjoilla viisufaneille. Luotetaan siihen, etta eurooppalaiset ihastuvat tahan ensikatsauksella.
7. KYPROS
Euroklubin Kypros-Kreikka-illassa Christina laulu kuulosti hyvalta, mutta nyt se kuulostaa taas kamalalta uikutukselta – tieda sitten milta kuulostaa salissa. Esitys nyt on kovin pelkistetty ja harmoniseksi tarkoitettu. Vaikka Christinan lavapresenssi tuntuukin nyt rennommalta, taa kokonaisuus jattaa kylla kylmaksi. Tausta on taas tummanpuhuvan yksinkertainen.
8. SLOVAKIA
Slovakian tausta on aika rauhaton, mutta onneksi ei sentaan tumma, silla nyt se ainakin erottuu muista tylsista balladeista. Kynttilamerta siella ainakin kuvastuu. Vahan kilpalaulantaa on edelleen Slovakian pariskunnan laulaminen ja biisistakin puuttuu koukut.
9. TANSKA
Jotenkin kauhean vanhan nakoinen tuo Brinck rokonarpisine naamoineen. Samaten livelaulun kanssa on vahan niin ja nain, ja muutenkin on vahan pokkelo ja karismaton. Tausta on jalleen yksinkertainen ja pelkistetty, jos ei sinne heijastuvaa isoa “Believe again”-tekstia lasketa. Karismaattisella esiintyjalla tallaista peruspoppia voisi veikata jopa jatkoon, mutta nyt on mielestani liian tylsa.
10. SLOVENIA
Esitys on kovin samanlainen, kuin aikaisemmatkin nakemamme. Viulistit pomppaavat kankaidensa lapi ja neitokainen laulaa pitkaan piilossa (laulua on siis lisatty ja ainakin muissa harjoituksissa ekat sakeet vedettiin aidinkielella). Laulun tasosta on paha sanoa mitaan, kun aanta ei yllattaen kuulukaan taalla pressikeskuksen screenilla. Aha – komento takaisin, silla aani alkoi kuulumaan. Vahan huutamista on ne korkeammat vedot. Tuulikone hulmuttaa naikkonen tukkaa ja mekkoa. Tausta on tyylikkaan tummanpunainen ja etummaisiin plekseihin on heijastettu nuotteja.
11. UNKARI
Onpas pokkelo esitys! En ole nahnyt Unkarin harjoituksia, joten tama tuli yllatyksena. Koreografia ei ole kovin monimutkainen, mutta silti se nayttaa silta kun Adok ja kolme tanssityttoaan koko laskis mielessaan, etta “yks, kaks, kol…ja mitas mun sit pitikaan tehda”. Paidanhelmaakin Adok varovasti suoristaa, ettei napa nay. Samaten laulu aantyy jotenkin jaykasti. Kauhean jaykka kokonaisuus! Muuten kuvaus on ihan musiikkivideomainen, paljon lahikuvia discotaustoja vasten. Taustalla on viela lisaksi kaksi taustalaulajaa mikkistandien takana.
12. AZERBAIJAN
AySel on ihana-ihana-ihana, mutta tassa harjoituksessa jotenkin jannittynyt. Toivottavasti rentoutuu. Tuo Arash on rennompi, mutta jotenkin karu ilmestys AySelin ja kolmen kauniin naistanssijan rinnalla. Tanssijoiden koreografia ei ole jumppaesitysta kummoisempi. Taustat hehkuvat kultaa ja punaista ja lopussa viela sinistakin. Pyrojakin suhahtelee lopussa, ja sitten he kapuavat metallisen tellingin paalle tuulikoneen tuuletukseen. Lisaa rentoutta, niin finaalipaikka urkenee.
13. KREIKKA
Sakiksen taustat hehkuvat Kreikan vareissa sinivalkoisina. Ylanaytoille on kirjattu isot “This is our night”-tekstit. Vahan jaykahkosti suoritetaan tiukat koreografiat, etenkin paatahden osalta. Toisessa a-osassa monipuolinen koroke osoittautuu liukuhihnaksi, joka kuljettaa Sakiksta laidasta laitaan. Valiosassa tulee sitten ne monot ja keinutaan ees-taas. Lopussa koroke nostaa viela tahden muutaman metrin korkeuteen. Pyroja on saasteliaasti modulaatiossa ja lopussa. Asu on ehka turhan arkinen valkoiset housujen ja lyhythihaisen kauluspaidan yhdistelma. FINAALIpaikka nyt lienee varma, mutta saapa nahda onko sittenkaan karkihaminoissa.
14. LIETTUA
Liettuan tausta on kuvitettu pianonkoskettimilla ja pianoahan poika on pimputtavinaankin kappaleen alussa. Kovin karismaton tapaus vain tapa nuorukainen, etenkin kun luopuu lierihatustaan esityksen aikana. Laulu on kai puhdasta, mutta vahan sellainen uikuttava saundi hanella on. Ei mun kuppini teeta…. Mutta kiinnostaisi tietaa miten se saa sen liekin sinne tyhjalta nayttavaan kateen esityksen lopussa.
15. MOLDOVA
Taa on niinku se OGAE Esikatseluissa nahty musavideo, mutta taustat ja lava ovat vahan nayttavammat. Punavalkoisissa vareissa heiluu mm. tanssivia hahmoja. Koreografia on samanlainen, asut saattavat olla uudetkin – vissiin jotain Moldovan kansallispukuja. Turhan monimutkainen vaan tuo koreografia, jos tata pitaisi tanssata viisubileissa. Ei taida uutta Moja Stiklaa tulla Moldovasta kuitenkaan? FINAALIPAIKKA on ainakin mulle ihan arvoitus – en tiia yhtaan mita tasta tykataan? :D
Ja Moldovan jalkeen taukoillaan hauskan greenroom-sedan parissa…
16. ALBANIA
Albanialla on ainakin hyva esiintymispaikka loppupaassa parin tylsemman biisin jalkeen. Kovasti on tytto saanut varmuutta sitten Albanian karsinnan, mutta vielakin sita lisaa mahtuisi. Melko lyhyeen mekkoon on tama lapsukainen puettu ja tuulikonekin viela hulmuttaa helmaa ylospain. Siniseen naamariasuun pukeutuneen tanssijan funktiota en ymmarra, muuten kuin etta tarkoitus on jaada ihmisten mieliin kertauspatkan aikana “Ai niin taa oli se missa oli se sininen ukko”. Muuten kaiken kaikkiaan varsin kiva esitys – tekisko ihan “Shahinit”.
17. UKRAINA
Ukrainalla on talla kertaa valoseinan sijaan kolmesta ympyrasta muodostuva rakennelma, joiden sisalla on pyorivat tikapuut, joissa pystyy tekemaan kaikenlaisia hassuja liikkeita. Rakennalman sivuilla on kaksi omilla koroikkeillaan seisovaa taustalaulajaa. Svetlanan seurana lavalla on kolme aarimmaisen veistoksellista miestanssijaa antiikin roomalaisen sotilaan asuja muistuttavissa kyparoissa ja asuissa. Pojilla riittaa ruista ranteissa pyoritella Svetlanaa suuntaan jos toiseenkin. Ilmeisesti myos tasta rajusta koreografiasta solisti saanut ruhjeita kasvoihinsa ja kaulaansa, mutta ne on pakkeloitu piiloon. Melkoisen varma FINALISTI.
Jotain haikkaa tuolla show’ssa nyt on, kun joka valissa piipahdellaan greenroom-vitsiniekan luona vai tarviiko Ukraina lisa-aikaa rakennelmien poistamiseen?
18. VIRO
Viron esitys ei ole muuteltu sitten karsinnan – ja hyva niin, silla sehan oli alunperinkin kaunis. Tosin vahan liian pelkistetty taas mielestani on, tummiin pukeutuneet tytot ja tummansinista taustaa vasten. Sandrassa on jotain ujon herkkaa karismaa, mutta laulu ei tassa vedossa ollut ihan niin briljanttia, kuin pitaisi tamantapaisessa kappaleessa olla. Saa nahda miten kay.
19. ALANKOMAAT
Topmiehilla on monenlaisia hienoja asuja ja he kulkevat taalla koko ajan tekstiilikolmosina. Nama hopeatakit eivat ole kylla minusta hienoimmat nakemani. Vahan jaykkaa on herrojen yhteisliikunta ja hauskat taustanaisetkin heiluvat mukana ilman sen kummempia koreografioita. Mikakohan laite sille vantterimmalla naisella muka on sylissaan? Taustat hehkuvat niin varikkaina, etta miesten kasivalot jaavat tyystin nakymatta. Ma on niin varma, etta tama floppaa ja talle nauretaan – eika naureta Toppersien kanssa, kuten pitaisi tassa iloittelussa.
Puolimatkan krouvissa
Kas niin, keskiviikko koitti Moskovassa jalleen pilvisena ja vahan sateisenakin. Ensimmaista kertaa matkustin yksin metrolla majapaikasta pressikeskukseen ja ihan hyvin osasin. Nyt pitaisi viela osata poiskin ja se reitti oli muistaakseni vahan mutkaisempi...
Tiistaina juhlittiin Suomen finaalipaikkaa oikein urakalla ilmaisen oluen vauhdittamana ja myohaanhan siella meni - ja mika pahinta MacDonalds ei ollut auki palatessamme. Sehan tiesi vain krapulaa seuraavaksi aamuksi - ja mika pahinta pressikeskuksessa ei ollut olutta lainkaan. En tieda onko se pysyvasti poistettu myynnista vai joivatko viisufanit vain kaljavarastot tyhjaksi eilista semifinaalia katsoessaan. Tuskin se pysyvaa on, silla olut ei kuitenkaan taalla aiheuta mitaan hairioita ja varmasti myynti on ollut hyvaa. Pohdinkin tassa, josko lahtisi kerrankin ihan tuonne ulkomaailmaan yksin paivaoluselle...
Muuten menisinkin, mutta arsyttaa kun en osaa kielta - eika moskovalaiset osaa juurikaan englantia, ja lisaksi kun kaikki metropysakkien nimet sun muut opasteet on kyrillisin kirjaimin. Muuten olen kylla mielestani ihan hyva suunnistaja ja ainakin Lontoon metrossa kuljen kuin kala vedessa (Tukholman Tunnelbana on vahan sekava :) ).
Toisaalta taas taalta vois lahtea ihan hyvin kotiinkin, jos en kerran osaa kulkea mihinkaan ja Suomen kohdalta viisujannityskin on jo koettu. Finaalissa tuskin tarttee jannata muuta kuin sijoitusta ja pistemaaraa... Mielialat vahan ailahtelee. Eilen just paasin paivalla kehumaan, kuinka kivaa taalla on ja tulenpa toistekin, mutta nyt taas on fiilis ettei jaksais olla taalla... Koti-ikava vahan vaivaa ja just se kun olo on kuin orvolla pirulla, kun on niin muiden armoilla.
Toivottavasti seuraavaksi voittaa euroviisut joku maa, jossa on kaytossa latinalaiset aakkoset ja englanninkielen opetus alakoulussa. Eihan taalla osaa enkkua edes euroviisukilpailun juontajat :)
Tiistaina juhlittiin Suomen finaalipaikkaa oikein urakalla ilmaisen oluen vauhdittamana ja myohaanhan siella meni - ja mika pahinta MacDonalds ei ollut auki palatessamme. Sehan tiesi vain krapulaa seuraavaksi aamuksi - ja mika pahinta pressikeskuksessa ei ollut olutta lainkaan. En tieda onko se pysyvasti poistettu myynnista vai joivatko viisufanit vain kaljavarastot tyhjaksi eilista semifinaalia katsoessaan. Tuskin se pysyvaa on, silla olut ei kuitenkaan taalla aiheuta mitaan hairioita ja varmasti myynti on ollut hyvaa. Pohdinkin tassa, josko lahtisi kerrankin ihan tuonne ulkomaailmaan yksin paivaoluselle...
Muuten menisinkin, mutta arsyttaa kun en osaa kielta - eika moskovalaiset osaa juurikaan englantia, ja lisaksi kun kaikki metropysakkien nimet sun muut opasteet on kyrillisin kirjaimin. Muuten olen kylla mielestani ihan hyva suunnistaja ja ainakin Lontoon metrossa kuljen kuin kala vedessa (Tukholman Tunnelbana on vahan sekava :) ).
Toisaalta taas taalta vois lahtea ihan hyvin kotiinkin, jos en kerran osaa kulkea mihinkaan ja Suomen kohdalta viisujannityskin on jo koettu. Finaalissa tuskin tarttee jannata muuta kuin sijoitusta ja pistemaaraa... Mielialat vahan ailahtelee. Eilen just paasin paivalla kehumaan, kuinka kivaa taalla on ja tulenpa toistekin, mutta nyt taas on fiilis ettei jaksais olla taalla... Koti-ikava vahan vaivaa ja just se kun olo on kuin orvolla pirulla, kun on niin muiden armoilla.
Toivottavasti seuraavaksi voittaa euroviisut joku maa, jossa on kaytossa latinalaiset aakkoset ja englanninkielen opetus alakoulussa. Eihan taalla osaa enkkua edes euroviisukilpailun juontajat :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
