Moskova!

Kas niin, nyt ollaan turvallisesti perilla (skandinaaviset merkit siis puuttuvat koneen merkeista) Moskovassa. Matka Tolstoilla oli eraanlainen elamys ja tavallaan totutti vahitellen venalaiseen kulttuuriin ja elamantapaan. Ehka suurin yllatys oli etta kukaan ei juurikaan osaa mitaan muuta kielta kuin venajaa... junahenkilokunta sentaan osasi pari sanaa suomea (kuten yks, kaks, kolme ja lasku). Itse onneksi osasin pari sanaa venajaa, kuten pivo (= kalja) ja pozalujsta (=kiitos) ja niillahan parjasi.
Tavallisesta junamatkasta se poikkesi tietenkin erinaisten passirituaalien vuoksi ja tietty myos pituutensa johdosta. Jonkinlaista nukkumistakin siella pystyi harrastamaan ja melkoista rytyytysta se junan kulku oli - etenkin venalaisilla raiteilla. Ravintolavaunussa "hilluttiin" jonnekin puolille oille ja juotiin lahinna Baltikaa (110 ruplaa per puolen litran a-olut) mutta iltapalaksi"nautittiin" myos sandwich with salmon eli pieni pala kuivaa ranskanleipaa, jonka paalla oli viipale raakaa lohta ja puolikas oliivi. Muuten jees, mutta kun en tykkaa raa'asta kalasta.
Myohempaan en jarkevana ihmisena jaksanut bilettaa vaikka viimeinen hyttilaisemme saapui hyttiin vasta klo 3:30. Ajattelin bilettaa sitten taalla Moskovassa. Aamulla Tolstoi oli perilla klo 8:30 paikallista aikaa ja sahakan metromatkan jalkeen paastiin Euroviisujen pressikeskukseen. Nyt on akkreditointi-identiteetti kaulassa, aamukalja nautittu (100 ruplaa), ekat promomateriaalit noudettu ja pressikeskuksen tyotilassa olen kirjoittamassa tata blogia. Areenallakin kipaistiin ja se naytti todella isolta ja upealta! Promomateriaaleista eniten hilpeytta heratti Alankomaiden nayttava paketti, joka avatessa alkoi soittaa "Shine"-kilpailukappaletta. Muutaman tunnin hengailun jalkeen on tarkoitus siirtya jollain valineella majoituspaikkaan. Talla hetkella laukut on sailossa pressikeskuksen ruumassa ja metroon ei niita huvittaisi enaa roudata vaan taksi tuntuisi kivalta vaihtoehdolta tassa vaiheessa matkaa. Pressista saatiin kylla metrokortit, joilla voi reissata ristiin rastiin seuraavat 10 paivaa.
Tahan mennessa olen oikeastaan positiivisesti yllattynyt, vaikka matka laukkujen kanssa rautatieasemalta pressikeskukseen oli rankka. Ja eniten pelastytti, etta taalla kaikki kirjoitukset joka paikassa ovat todellakin kyrillisin kirjaimin ja kukaan ei todellakaan osaa sanaakaan mitaan muita kielia kuin venajaa. Seikkailumielta tullaan varmasti tarvitsemaan. :)